Ukiut tallimat matuma siorna Frederikshavn Kommunip atuarfiit pingasut ataatsimoortippai nutaamillu atuarfittaarsuarmik pisortat-namminersortut suleqatigiit (OPS) aqqutigalugu sanalluni. OPS-itut ilusilerneqarneratigut ukiut 25-it ingerlaneranni ingerlatsineq aserfallatsaaliuinerlu ilanngutereerneqassaaq. Taamaaliornikkut atuarfik kusanartuujuartinneqarlunilu aserfallatsaaliorneqartassaaq.

Suliarineqarpoq Søren Ditlev Monrad-imit

Nordstjerneskole nutaaliaasoq atuarfitoqqallu pingasut assigiinngeqaat. Inissisimanera tassani pineqanngilaq, isumaliutersuutaanerali ilusaalu pineqarput. Frederikshavn Kommunip 2011-mi atuarfiit nungullarsimasut pigai  – Ørnevejens Skole, Munkebakkeskolen aamma Hånbækskolen. Atuarfiit iluarsartuunneqarnissaat imaluunniit ataatsimoortinneqarnissaat, tassa kommune nutaarluinnarmik anginermillu ataatsimik taartissaanik sanassanersoq, eqqarsaatersuutaasimavoq. Danmarkimi kommunit avannarlerpaartaat nutaamik, OPS-inik suleqateqarnikkut, 200 millionit koruunilimmik atuarfiliorniarluni aalajangerpoq, sananeqalerneraniillu qaammatit 16-iinnaat ingerlaneranni 2013-imi atuarfik ammaanersiorpoq. Nordstjerneskolen ullumikkut sisamakkaartunik klasseqarpoq 1.100-ngajannillu atuartuuteqarluni, SFO-qarluni immikkullu ittumik atuartoqarluni.

Nordstjerneskolen tamakkiisumik aningaasaliineq aallaavigalugu sananeqarpoq. Tassa imaappoq, Frederikshavn Kommune ingerlatseqatigiillu suleqatigiit namminersortut – tassaasut entreprenøri MT Højgaard aamma ingerlatsinermik suliaqartartoq DEAS – tamarmik aallaqqaataaniit peqataapput, tassa tamanut neqerooruteqartitsineq naammassereermat. Frederikshavn Kommunip atuarfik aningaasaliiffigalugulu pigaa, ingerlatseqatigiillu suleqatigiit atuarfiup ingerlanneqarnera aserfallatsaaliorneralu ukiuni siullerni 25-ni atuarfiup ammanerani akisussaaffigaat. Frederikshavn Kommune atuarfiup ingerlanneqarneranut aserfallatsaaliorneqarneranullu DEAS-imut ukiumut akiliisarpoq.

Suliassaqarfiit mikinerit ilaanni atuartut marluk sulisut.

Atuarfik nutaatut isikkoqarpoq

Kristian Kjærgaard Larsen Frederikshavn Kommunimi Ejendomscentret-imi pilersaarummut aqutsisutut atorfeqarpoq aallaqqaataaniillu suleqataasimalluni. Pilersaarutip ingerlarnga naammagisimaaraa:

”Suliaq akornguteqarani ingerlanneqarpoq. MT Højgaard aamma DEAS iluarisimaaqaavut, taakkumi suliaminnut pikkoreqaat. Kommune sunniuteqarluaqaaq, tassa neqerooruteqartitsinermi paasissutissat tamarmik Ejendomscentret-imit imaluunniit Børne- og Kulturforvaltningimit suliarineqarmata. Ejendomscentret-imit atortorissaarutit atuuffiillu assigiinngitsut tungaatigut piumasaqaateqartoqarpoq kiisalu Børne- og Kulturforvaltningimit perorsaanermut tunngasortai suliarineqarlutik.”

Itisiliivorlu:

”Suleqatigiinnerup pitsaaqutigaa aningaasaqarnikkut tunngasut atuarfimmut immikkoortereerneqartarmata. Taassuma aningaasaqarnera missingersuutinut ilaareerpoq taamaattumillu piffissamut tassunga immikkoortitaareerluni. Aserfallakkiartorneranut ataavartumik aserfallatsaaliuisoqartarpoq, ukiullu 25-t qaangiuppata atuarfiup qanoq ittuunissaanut isumaqatigiissutaasoq malillugu atuarfik kommunimut tunniunneqassaaq.

Hans Knudsen Nordstjerneskolenimi kiffartuussinissamut aqutsisuuvoq DEAS-imiillu atorfeqartitaavoq. Sooq atuarfimmi kiffartuussinissamut suliassat nalornissutaaneq ajortut nassuiaatigai.

”Pingaarnertut akisussaaffipput Frederikshavn Kommunelu isumaqatigiissummi toqqaannartumik atuarneqarsinnaavoq. Nukissiuutinut, silaannarissarnermut, nalinginnaasumik ingerlatsinermut aserfallatsaaliuinermullu kommune najoqqutassiornikuuvoq. Kommunip soqutigisai, nammineq soqutigisavut minnerunngitsumillu atuarfimmiit soqutigisat aallaavigalugit isumagisarpavut”, oqarpoq kiffartuussinermut aqutsisoq, tassungalu atatillugu ingerlatsinermut aserfallatsaaliuinermut tunngasunik mappit pingasut annertuut innersuussutigalugit.

”Tunngaviusumik sukkulluunniit atuarfiliarsinnaavutit, atuarfillu nutaatut isikkoqassaaq. Atuarfiup ammarneqarneraniit mappini ersarissumik ingerlatsinermut aserfallatsaaliuinissamullu pilersaaruteqarpugut ukiuni 25-ni atuarfimmut atuuttussamik.”

Kristian Kjærgaard Larsen ilassutitut oqaatigaa: ”Soorunami killilimmik nungullarsimanissaa ilanngullugu eqqarsaatigineqareerpoq, kommunilli massakkut nalunngereerpaa ukiut 25-it qaangiuppata atuarfimmik aserfallatsaaliorneqarsimasumik tunineqartussaalluni. Aserfallatsaaliuinermut suliassat annertuut, soorlu qalianik taarsersuineq silaannarissarfinnillu aserfallatsaaliuinerit tulleriiaarlugit suliarineqarnissaat pilersaarutaareerput. Taamaaliornikkut atuarfik tigugutsigu aningaasivik aningaasanik 25 million koruuninik ulikkaartoq piareersimatissanngilarput. Akerlianilli illu ingerlattariaannaq pissavarput. Soorunami atuarfik taama pisoqaatigissaaq.”

Atuarfiup qeqqani ilinniartut katersuussimasut.

Atuarfik qalipaatigissaartoq

Nordstjerneskolens aqqaniippoq (Qaasuitsup Ulloriaa) – Frederikshavnimi atuarfik ullorissatut iluseqarpoq. Ullorissap inngiusaani immikkut ukioqatigiikkuutaanik marlunnik atuartoqarpoq taakkulu immikkut ilinniartitsisooqatigiinnik peqarlutik – assersuutigalugu fjerdeklassit femteklassillu. Ullorissat inngiusai tamarmik immikkut qalipaateqarput. Ataaseq qorsuuvoq, alla sungaartoq aappaluaartoq pingajuallu sungaartoq. Taamaalilluni atuartut minnerit annerillu ingerlaannaq ullorissap inngiusaani sorlermut atanerlutik paaseriissavaat. Gangini arlalinni immikkoortortanik sanasoqarsimavoq, taakkunanilu atuartut ikinnerusut amerlanerusulluunniit ataatsimoorlutik suleqatigiittarsinnaapput.

Ullorissap inngiusai, nunarsuarmut sammivii malillugit, assigiinngitsunik sammisanut immikkoortitigaapput. Assersuutigalugu avannaatungaaniit atuarfiliaraanni illup isuani qisuk saattukujooq putoorlugu Kalaallit Nunaata nunataanik qaqqartaanillu kusassarneqarsimasoq takuneqarsinnaavoq. Tassuuna avannaatungaatigut iseraanni, iikkami Kalaallit Nunaanni uumasut takuneqarsimapput, taakku teriannissanik, puisinik umimmannillu kusassarneqarsimapput. Ilummut isernerugaanni Kalaallit Nunaata illoqarfiisa aqqi iikkami takuneqarsinnaapput. Paamiut, Narsaq, Uummannaq, Nanortalik, Narsarsuaq. Atuarfiup qeqqaniippoq atuarfiup “uummataa”, tassa taanna pingaarnersaavoq, tassaniippoq isaariaq pingaarneq atuakkanik atorniartarfillu. Qeqqani aappaluttumik angisuumik nalunaaqutsersimasut takutippaa atuarfiup qeterpiaaniinnermik, tassanngaanniillu Nordstjerneskolenip inngiusaanut pisorpassuaqarfiusumut ingerlaqqittoqarsinnaavoq.

Atuarfiup qeqqani atuakkanik atorniartarfeqarpoq.

Soorlu biilimik attartorluni

Hans Knudsenip ataavartumik ingerlatsinermik aserfallatsaaliuinissamillu suliassat biilinik attartornermut assersuuppaa.

”Allaanerungaanngilaq biilinik attartoraangavit aserfallatsaaliuinissamullu atatillugu suliarineqarnissaanik pisigaangavit. Arlaanik ajortoqarpat, ammukaannassaatit suliaritillugulu. Illu aamma una taamatut pineqartarpoq. Atuarfiup silaannarissartarfia aserorpat kommunimit aningaasassaqartinnerlugu, taamalu frekvensomformerimik motoorimillu assersuutigalugu 35.000 koruunilimmik taarsiinissaq, eqqarsaatigineqartariaqanngilaq. Ingerlatseqatigiit suleqatigiit tamanna akisussaaffigaat – kommunip akisussaaffiginngilaa. Ingerlatseqatigiit suleqatigiit ingerlatsinissamut aserfallatsaaliuinissamullu isumaqatigiissutini allassimasunik naammassinninngippata kommunip akiliutissani uninngatikkallarsinnaavai.

Ukiut tallimat ingerlaneranni atuarfiup ammarneraniit pisariaqarsimanngilaq Frederikshavns Kommunemiit ingerlatsisumut Deas-imut akiliutissaminik uninngatitsigallarnissamut. Akerlianilli kommune ingerlatsisorlu ulluinnarni sapaatip-akunneratalu ingerlanerani unamminarsinnaasut pillugit qanimut oqaloqatigiittarput.

Hans Knudsen, Nordstjerneskolimi sullissivimmi aqutsisoq.

Atuarfik nammineq ingerlasoq

Atuarfik ukiunik tallimaannarnik pisoqaatigisoq ingerlaannaq takuneqarsinnaavoq. Init pitsaasuupput, ammasuupput qaamallutillu, kommunilu atuarfinni tamanit atuarfik taanna digitalimik atuinersaavoq. Inini klassini atuarfiullu sinnerani suna tamarmi nammineq ingerlavoq. Igalaat saagui elektroniskimik atortoqarput, seqernullu qaamanera igalaanut saqqaraangat nammineq siaartarlutik. Inini qulliit aamma elektroniskimik aqunneqarput, taamalu seqernup qaamarnganit saagoqqagaangat inimi qulliit namminneq ikittarput, tassa elektroniskimik atortorissaarutinit qaamaneq allaanerusoq pisariaqartinneqartoq paasineqaraangat. Inini klassini igalaat qullerpaat kissassuseq malillugu aqunneqartarput, inimilu kissassuseq aalajangersimasoq toqqarneqarsimasoq tikikkaangamikku namminneq ammartarlutik. Taamatuttaaq silaannarmi Co2 nakkutigineqaannavittarpoq, taamaaliornikkut atuartut inimiikkaangamik ilinniagaqarniaraangamillu pitsaanerpaamik silaannalimmiinnissaat isumagineqartarluni.

Nordstjerneskolenimi ingerlatsineq aserfallatsaaliornerlu aaqqissuussaasoq ersarippoq. Tamanna pillugu apeqqutigaara, atuarfinnut allanut sanilliullugu atuarfik OPS-ikkut suleqatigiinnikkut ingerlatsinermut aserfallatsaaliuinissamullu pilersaaruteqarnera pillugu naleqassusaa attatiinnarneqarsinnaanersoq?

”Qularnanngilaq,” oqarpoq Kristian Kjærgaard Larsen. ”Ukiut 20-t qaangiuppata atuarfik tigugutsigu kommunip aningaasaqarneranut annertunerusumik artukkiissanngilaq. Soorlu inissiaatileqatigiittut ataavartumik DEAS aningaasartuutinut sipaaruteqarsinnaasarpoq. Kommune sipaaruteqarnissamut periarfissaqanngilaq – soorlu atuarfiup nutaamik qalialernissaanut. Ukiumut missingersuutit atortartussaavagut. Kommunip illuutaanut millionimik aningaasartuutissaqarutta taava missingersuutini millionit nassaarisariaqarpavut, taakkulu soorunami illunut allanut aserfallatsaaliuinissamut atorneqarsinnaassanngillat. OPS-imik suleqatigiinnikkut illup ataavartumik aserfallatsaaliorneqarnissaa ingerlanneqarnissaalu qulakkiissavarput.”

 

Frederikshavnimi nunatsinni illoqarfiit aqqi.