Suliffeqarfik typehus Norðsetur aamma igalaaliortarfik H-DYGD Kommuneqarfik Sermersuumit pulaarneqarpoq.

Suliarineqarpoq Søren Ditlev Monrad-imit

Savalimmiuni illoqarfiup Hvalvíkip ungatinnguanit atortuliorfissuarmiit kaattarpalaap pilattorpalaallu tungaannit qisussunni nalliuppoq. Maani illuliassanut iikkat, illup qaliai allarpassuillu suliarineqartarput, suliarineqareeraangamillu Savalimmiut sialussuartarneranut, anorlerajunneranut masannartuliorajunneranullu katiterlugit illuliassatut piareersarneqartarlutik.

Atortuliorfissuup qaani pisortaq Helgi Olsen allaffimmini issiavoq. Tassanngaanniit suliffeqarfiutini Norðsetur sulisullu 20-t aqutarivai. Sapaatip akunneranut ataasiarluni naatsorsuusiortumit ikiorneqartarpoq, tamatuma saniatigut suliffeqarfimmini allaffissornermut tunngasut nammineq aqutarivai.

Pisortaq oqaloqatigiinnitsinni nikuippoq. Allaffimmi sanilianukarpoq uteramilu uppernarsaat tigussaasoq takutillugu Norðsetur ingerlalluartoq takuneqarsinnaalluni. Quppersagarsuaq issusooq illut pillugit isumaqatigiissutinik ulikkaartoq.

”Suliassaqangaaratta inniminniinermi quppersagarsuarput maannamiit siumut qaammatit arfinillit sinnerlugilluunniit suliassaqareerpoq,” quppersagarsuaq qupperaatigalugu illunik inniminniisimasut ilaatigut Tórshavnimi aamma Klaksvikimi misissuutigalugit taama nassuiaavoq Norðseturip pisortaa Helgi Olsen.

”Taarsigassaqanngilagut, akiligassallu tamarmik akilereerput,” pisortaq takisuuliorani nassuiaavoq.

Norðsetur 1981-imiilli qisunnik illuliassanik suliaqarluni ingerlanneqarpoq. Suliffeqarfillu Helgi Olsenip ataatami sannaviani tunngavilerpaa. Ukiualuit ingerlanerini illunut atortut atugassaliat angisoorsuanngormata assaannarnik suliarineqarsinnaajunnaarput. Ukioq 1983-imi nioqqutissiorneq illoqarfiup Hvalvikip killinganut nuunneqarpoq – Tórshavnimit 40 km missaanni ungasitsigisumut. Tassanilu fabrikki maskiinaqartoq kraneqartorlu inissaqarpoq. Ukiorlu 2017-imi suli Norðsetur tamaani ingerlanneqarpoq.

Ulloq suli naanngitsorluunniit Norðseturip illu ataaseq napparsinnaavaa. Illup atortussai ullaakkut assartorneqartarput, tamatumalu kingorna kranersuit atorlugit illu napparneqartarpoq. Norðseturimi sulisut unnukkut angerlartarput. Taamaallaalliuna ilaqutariinnut illu naqqaniit qalia ilanngullugu 160 kvadratmeterisut angitigisoq nappareersimassaaq.

”Illuliassanut atortunik suliaqarluta aallartinngikkallaratta, nunanit allanit illuliassarpassuarnik Savalimmiunut tikisitsisarput. Ullumikkut avataaniit suut tikittartut assaap illuinnaanilluunniit kisinneqarsinnaapput,” taama oqarpoq Helgi Olsen, taannalu isumaqarpoq najukkami illunut atortut sananeqarneri pitsaaquteqartoq, tassami taakku najukkami pissutsinik paasisimasaqartuupput:

”Savalimmiuni anorlertaqaaq siallertaqalunilu. Tamakku eqqarsaatigilluartariaqarput. Assersuutigalugu Danmarkimi taamaanngilluinnarpoq. Savalimmiuni qummungajak siallersuataarsinnaavoq, aniinganikkullu anori aqqusaartarluni. Danmarkimi nalinginnaasumik aniinganerit ataat silaannarissarfeqartarput, Savalimmiunili pingaaruteqarluinnarpoq aniinganerit ussilluinnartuunissaat, taamaanngippat masak isaassaaq. Eqqortumik tamanna suliarisariaqarpoq, maanilu ilisimasavut pitsaanerupput.”

Kalaallit Nunaanni sumiiffimmi nioqqutissiorsinnaaneq iluatsissinnaasoq pisortamit upperineqarpoq.

”Suliffeqarfiutiga iluatsissasoq upperiuarsimavara. Kalaallit Nunaanni sulisut eqqortut sulisorineqarpata, qularinngilluinnarpara iluatsissinnaasoq. Kalaallit Nunaanni aamma taamatut nioqqutissiorsinnaaneq periarfissaasinnaavoq. Pitsaasunik aqutsisoqartariaqarpoq aningaasanik unammillernermillu paasisimasaqarluartumik.”

Hvalvíkimi tunisassiorfimmi Norðsetursimi tunisassiorlutik ulapputtut.

Inissiinerit taamaaginnartut

Norðseturimi illunut igalaat aamma matut Savalimmiuni suliarineqartarput. Suliffeqarfimmi H-DYGD amerlanerpaartai suliarineqartarput. H-DYGD Savalimmiormiusut isumaqarpoq ”pitsaassuseqarluartoq”. H-DYGD-mi atortut plastik, qisuk aamma aluminium atorlugit suliarineqartarput 50-illu sulisorineqarlutik. Taamaammat Savalimmiuni igalaaliortuni suliffeqarfik anginersaavoq, katillugillu igalaat tallimat nioqqutissiarineqartarlutik.

Illoqarfimmi Miðvágurimi suliffeqarfik plastikimik atortoq PVC nioqqutissiarineqartarpoq. Atortuliorfissuup silataani pisortaq Jóhan á Mýrini ilassivara. Juunip qaammataani naapisimaarnerata nalaani suliffeqarfimmi sulisut ulappupput taavalu igalaat matullu inniminnikkat eqqarsaatigalugit sapaatit akunnerinik marlussunnik kinguaattooqqallutik. Iluanut iseratta maskiinat nipitungaarmata paarlaattarluta oqaloqatigiippugut ilaannilu suangasarfigisariaqarluta maskiinat pisorpalungaarmata.

Nioqqutissiorneq sapinngisamik aaqqissoriigaavoq isumaminillu ingerlalluni. Taamaaliornikkut suliffeqarfimmi nioqqutissiornermi piffissaq sipaarneqarpoq, tassa igalaat matullu takissusaasa, silissusaasa atortuisalu kisitsisitaat aallaqqaataaniilli nioqqutissiorniarluni tulleriaagassanut ilanngunneqareerpata.

H-DYGD ukioq 2007-mi kaaviiaartitaat 20 millionit koruuniniit ukioq manna kaaviiaartitat 50 millionit koruuniussasut naatsorsuutigivaat.

”Aatsaat taama amerlatigisunik aningaasaliineq misigereerparput. Ukiut tulliuttut 10-20-t qanoq nioqqutissiornissarput ingerlassaneripput aamma atortuutitta piumaneqarneri qanoq malinnaaffigissanerivut pillugit siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu periusissiorpugut. Ukiuni kingullerni assut siuariarpugut 2007-miillu kaaviiaartitavut marloriaatinngortillugit. Ullumikkulli malinnaassagutta nikittariaqartarpugut,” Jóhan á Mýrini nassuiaavoq, taassumalu Nuummi illoqarfiup ilaannik ineriartortitsinissaq Kalaallit Nunaanni Illoqarfiit Pingaarnersaat inerisarniarneqarnera tusaamalereersimallugu.

”H-DYGD illoqarfiup inerisarneqarneranut akuutinneqalissagaluarpat, arlaatigut iluarsiissummik nassaarsinnaavugut. Imaassinnaasoq Savalimmiuni suliassat affai, tassa igalaat matullu suliarisinnaagivut kingornalu Kalaallit Nunaanni katiterlugit. Kalaallit Nunaannut qanillattortilluni soorunami sumiiffimmi nioqqutissiornissaq annertusiartussaaq. Aaqqeeriaatsit assigiinngitsuupput. Arlaatigut ajornanngilaq.”

Kimmut aallarpugut nunaqarfillu Vatnsoyrar tikillugu. Nunaqarfimmi H-DYGD allaffeqarfeqarpoq, matumanilu suliffeqarfiup igalaat qisuit matullu nioqqutissiaralugit suliarisarpai. Qisuit qisuillu illersuutaat tikkaareqaat. Igalaat matullu tamarmik atanertuneruniassammata illersuummut kininneqartarput, kininneqaraangamik illersuutaasoq qisuup milluttarpaa, tamatumalu kingorna qisuk, silaannarissarfiit katersugassallu tamarmik oqummut illersuuteqalerlutik.

Pisortaq Jóhan á Mýrini isumaqarpoq, Nuummi inissiinerit tamakku suliarineqarsinnaasut kalaallillu illoqarfiisa pingaarnersap inerisarneqarnerani suliffeqarfinnik pilersitsisinnaasoq.

”Aallartisarnermi sanasut ilinniarsimasut atorfinitsinnissaat pingaaruteqarpoq, taakkulu suliassaqarfimmik misilittagaqartuussapput. Tamanna pisariaqarluinnarpoq. Pilersitsiniarnerup nalaani sulisunik ingerlariaqqinnissamut ilisimasaqartunik Kalaallit Nunaanukartitsinissaq pisariaqarsinnaavoq. Oqartarpugut igalaaliorneq matuliornerlu raketimik ilisimatusarnerunngitsoq, kisiannili tassa ilisimatusarnerusoq. Neqeroortitsinermi ajugaasimagaanni, suna suliarissallugu ilisimaneqassaaq. Naatsorsuutigaara Savalimmiunisut Kalaallit Nunaanni inissiisoqarsinnaasoq sumiiffimmilu ataavartunik suliffinnik pilersitsisoqarluni. Uagutsinnut pitsaanerpaaq iluaqutaanerpaallu maani atugarilersimavarput. Soorunami aamma Nuummi taamaattariaqarpoq.”