”Suliassaq siulleq tassaasimavoq, nunat allat unammillersinnaaniassammata nunap pilerinarsarnissaa,” taama oqarpoq Hans Pauli Strøm, Savalimmiuni Naatsorsueqqissaartarfimmi sociologi.

Suliarineqarpoq Søren Ditlev Monrad-imit

Kalaallit Nunaannut sanilliullugu Savalimmiuni ukiut sisamangajaat ingerlanerini innuttaasut ikiliartoratik amerliartulerput. Savalimmiuni oqaluttuarisaanermi aatsaat innuttaasut amerlassusaat 50.000-it sinneqalerput. Ukiuni qulikkuutaani kingullerni, qeqertani 18-iusuni innuttaasut amerlassusaat Naalagaaffeqatigiinni amerlisarlutillu ikilisarput.

Savalimmiormiut 70-ikkunni 80-ikkunnilu innuttaasut amerlipput sumiiffimmiillu nuuttartut amerlassusaat assigiinngitsuullutik. Nunamili 80-ikkut naaneranni 90-ikkullu aallartinneranni aningaasaqarneq ajalusoormat, suliffissaaleqineq aningaasatigullu ajalusoorneq Savalimmiormiunit qimarratigineqalerpoq. Savalimmiuni 1989-imiit 1995-imut innuttaasut 47.000-nnaasut akornanni inuit 7.200-t avammut nussorput.

Tórshavnimi illoqarfiup ilaani Argirimi, Savalimmiuni Naatsorsueqqissaartarfimmi sulisuuvoq sociologi Hans Pauli Strøm. Illup qernertup qillarissup iluani matut matullugit issiaqatigaara. Savalimmiuni ukiut 50-ingajaat ingerlanerini tikittartut aallartartullu pillugit sociologip oqaluttuullunga paasissutissanik tuniorarpaanga.

2000-kkunni innuttaasut amerliartoqqipput, aningaasatigulli ajornartorsiuteqarneq takkuppoq inuussutissarsiuteqartullu aporfeqarujussualerlutik. Kingunerisaanik 2008-miit 2013-imut innuttaasut ikileriarput. Ukioq 2012-imi atuagaq ”Exit Færøerne” saqqummersinneqarpoq. Atuakkami qeqertanit pingaartumik arnat nuttarnerat pineqarpoq.

”Ukiuni taakkunani ilinniartitaaneq suliffeqarnerluunniit eqqarsaatigalugit Savalimmiuni inuusuttunut ineriartornissamut periarfissaqanngilaq. Pitsaanngilluinnartumik inissisimalerpugut, pisut nuanniitsut nuanninngitsunut allanut nuanniinnerusumik sunniuteqartarlutik. Inuusuttortavut pisariaqavissumik aallaannarneq ajorput, aammali aallartarput ikinngutaat aallartarmata. Savalimmiuni ilisimatusarfimmi soqutiginanngitsumi arlaannaalluunniit ilinniarusunngilaq imaluunniit sumiiffimmi ikinngutit kigaatsunnguamik ikiliartuinnartillugit uninngaannarusuttoqarani, pissutigalugu nutsermata – annerusumik Danmarkimut,” taama nassuiaavoq Hans Pauli Strøm.

Ukioq 2013-imi Savalimmiuni innuttaasut amerliartoqqilerput. Pitsaasut arlallit ataatsikkut pipput, soorlu amerlasuutigut taamaattoqarsinnaasartoq. Aalisarnikkut nunami annertuumik siuariartorneq misigineqarpoq. Tukertitsilluni inuussutissarsiuteqartut annikitsunngooriarlutik ullumikkut aalisakkanik avammut tunisinerup affai tukertitsivimmeersuupput. Uuliap akia appasippoq, erniat appasipput sanaartornerlu annertuseriarujussuarluni.

”Peqqutissaqarluartumik maannakkut ingerlalluartoqarpoq. Peqqutissallu arlaqarput. Ineriartorneq pitsaasuutillugu, suna tamarmi ajunngitsumik ingerlalersarpoq, pissutigalugu nalinginnaasumik inuiaqatigiit ikittunnguugatta. Qanorluunniit pitsaasuugaluarpat ajoraluarpalluunniit, tamarmi inuiaqatigiinnut sunniuteqartarpoq – uaneeraannaanngitsoq, suliffeqarfimmiinnaanngitsoq imaluunniit nunap ilaannaaniunngitsoq. Arlaat pilerinartoq allanik pilerinartunik nassataqartarpoq,” Hans Pauli Strøm oqarpoq.

Nuuttarneq unitsinniarlugu inuillu amerliartornissaat anguniarlugu, Savalimmiuni Naalakkersuisut 2013-imi iliuusissatut pilersaarusiorput. Savalimmiormiut nunaminniiginnarniassammata, avataanilu najugaqartut angerlarnissaminnut siunertaqalerniassammata, nunami ilinniarfittut inissat politikkikkut amerlineqarnissaat aamma isumaginninnermut politikkip suliffissatigullu periarfissat pitsanngorsarnissaat Savalimmiormiunit siunniunneqarput.

Hans Pauli Strømip nassuiaanera naapertorlugu, innuttaasut amerliartorniassammata arnat meeqqiornermi nalaaniittut attanneqartariaqartut:

”Tamatumunnga tunngatillugu ilisimatusarfik qitiusorujussuartut inissisimasussaavoq. Inuiaqatigiit nalunaarsorsimanerannut pineqartunut politikkikkut suliniutit sunniuteqaqataapput, ilaatigut arnat Savalimmiuniiginnarnissaannut tunngatillugu. Ilinniarfinni inissat amerlineqarnissaannut Savalimmiuni politikkikkut siunnerfigineqarluarlunilu aningaasarpassuarnik atuiffiuvoq. Qaffasinnerusumik sivisunerusumillu ilinniagaqarnissamik neqeroorutigineqartut naammassapput, ullumikkullu ilaatigut peqqissaasutut, isumaginninnermut siunnersortitut, ilinniartitsisutut, perorsaasutut aamma teknikkimut tunngasutigut Savalimmiuni ilinniagaqartoqarsinnaavoq. Tunngavissaq siulleq taannaavoq. Tamatuma saniatigut pilersuisut kisimiittut isumaginninnikkut tapiiffigineqartarneri annertuumik qaffaavigineqarput. Ullumikkut aamma inuusuttut meerallit ilinniagaqarnissaannut aningaasatigut tapiiffigineqarnissaat periarfissaalerpoq. Tamatumunnga peqatigitillugu suliffissaaleqineq 2 procentimiippoq, aalisarnikkullu suliffissat amerlammata suliffissaaleqineq appasiinnanngilaq. Suliffiit qaffasissumik sivisunerusumillu ilinniaqqaarluni angusassat eqqarsaatigalugit siuariartorfiupput,” oqarpoq Hans Pauli Strøm.

Savalimmiuni pitsaaqutit

Tórshavnip qeqqani Eyðun Christiansen naapippara. Savalimmiuni kommunit kattuffianni, Kommunufelagið, pisortaavoq.

Savalimmiunit paasissutissanik nuannersunik aallussaqarluni kommunit kattuffiat, Industriens Hus aamma suliffeqarfik ussassaarutinik suliaqartoq 2013-imi 2014-imilu siunnerfilimmik suliniuteqarput. Suliniut ima qulequtserneqarpoq: ”Vi vælger Færøerne” (Savalimmiunut nuukkusunneq).

”Isumaqarpugut ajornartorsiutit aallunneqarpallaartut aamma kikkorpassuarnit aallutarineqarpallaartut. Savalimmiuni najugaqarsimasuusugut, Savalimmiut pillugit allaaserisat tamatigut ilisarisarunnaarpavut. Savalimmiut kusananngitsumik takutipparput. Isumaqalerpugut oqallorissutsikkut anguneqarsinnaanngitsut aallutarineqalersinnaasut, aamma kusananngitsumik eqqartuisarnerit pissutaallutik inuit Savalimmiunut uterusunneq ajortut. Oqaluttarneq nuanninngitsuunani nuannersuusarnissaa kissaatigilerparput,” oqarpoq Eyðun Christiansen.

“Savalimmiunut nuukkusunneq” pillugu siuarsaaqataasinnaasut ilaqutariinnut isumaginninnikkut atassuteqarnerit, kulturimik nerisassanillu mamarisanik annertusaanerit, suliffeqarnikkut annertusarnissamut periarfissagissaarnerit, meeqqerivitsialaat, pinngortitaq immikkuullarissoq, pinerluuteqarnerit annikitsut meeqqanullu toqqissisimanartumik avatangiiseqarluni peroriartornerit Eyðun Christiansenip erseqqissarpai. Suliniut ukiut ingerlanerini ingerlanneqartarput, pingaartumik internettikkut inuit naapittarfiisigut.

”Savalimmiuni ilinniagaqarfiit annertusinikuupput, taamaattoqarneralu ilorraap tungaanut sangunissamut sunniuteqarluarpoq. Inuusuttortaqarani utoqqaaneq qangatullu ingerlataqarniarneq ajornaatsuararsuuvoq. Qanga siulitta aqqutaat ujartoqqilerpavut. Tórshavn illoqarfissuartut Københavnitut nittarsaallugu aallartissanngilarput, taamaaliniarutta unamminermi ajorsassagatta. Kalaallit Nunaanni suliniut assingusumi pitsaaqutit Kalaallit Nunaanni pigineqartut aallutarineqassagaluarputtaaq. Taamaannikkut Savalimmiut Skandinaviamut attassuteqarnerat taavalu Kalaallit Nunaata Skandinaviamut atassuteqarneranut assinguvoq. Skandinavia nunaavoq neriulluarnartulik nutaaliaasorlu, taamatullu inissisimanera illuatungaanut saatsikkuminaappoq, pingaartumik inuusuttut akornanni. Suliniuteqarnikkut equngasumik ingerlaarneq allanngortinneqarpoq illuatungaanullu saatsitsisoqarluni,” oqarpoq Eyðun Christiansen.

Toqqissisimanartuuneq pitsaasuunerlu

Savalimmiormiut inussuttut utersimasut ilaat tassaavoq, Elisabeth F. Rasmussen. Inatsisilerituujuvoq illoqarfiillu pingaarnersaata qeqqani nutaanngitsortaani Tinganesimi Nunanut allanut aamma Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfimmi sulisuulluni. Savalimmiut qitiusumik allaffeqarfia ukiuni untritilinni tamaaniippoq.

Københavnimi ilinniakkani ingerlappaa piffissanilu sivikitsukkuutaani Londonimi aamma Bruxellesimi ilinniarnini ingerlattarlugu. Angutaatini Savalimmiormioq peqatigalugu Tórshavnimut utissaaq, naartullunilu. Ullumikkut ernera pingasunik ukioqarpoq, immaqalu nukartaanngikkuni najattaassaaq.

”Pitsaasumik suliffittaarnissamut periarfissaqarneq uannut pingaarnerpaat ilagaat. Angutaatiga Savalimmiormiuummat uternissaq ilimanaateqarnerpaavoq. Uterama Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmeeqqaarpunga. Suliassat pissanganartut ilungersunarsinnaasorpassuillu pigineqarput, aamma Danmarkimi tigummisannut sanilliullugu akisussaaffippassuarnik imaaliallaannaq tigummisaqalerpunga. Savalimmiunut uterninnut peqqutit aappaat tassaavoq, ilaqutarpassuaqarama, tamangajammillu maani najugaqarlutik. Tórshavnip toqqissisimanarnera pitsaasuuneralu eqqarsaatigiuaannarpara, ilaquttat takoriaannaatillugit suut tamarmik ajornaannerusarput, pitsaallunilu iluarisimaarnarlutik,” taama oqaluttuarpoq Elisabeth F. Rasmussen.

Savalimmiuni suna pitsaanerpaava?

”Suna tamarmi qanittunnguamiimmat, uagutsinnit suliffinnut apuussinnaavunga minutsit quliinnaat atorlugit. Meeqqerivimmut pisussinnaavunga, ornitassallu amerlanerpaat 500 meteriinnaat iluini tikitassaallutik. Tupinnaqaaq. Aamma Københavnimi taamaalluarsinnaavugut, kisianni maani illoqarfiup qeqqani illoqarpugut. Tamanna assut iluarisimaarpara.

Meeqqat pinngortitamut qanittuararsuullutik alliartussapput ukiullu nikittarnerini assigiinngitsunik suliaqartartugut misigisassavaat, ilaatigut ukiakkut savanik toqoraaneq aamma naatsiianik naatitsineq. Isumaqartuaannarpungalu tamanna nuannersuusoq.”

Elisabeth F. Rasmussen Savalimmiut Nunanut Allanut Inuussutissarsiornermullu Ministeeriaqarfiani.

Savalimmiormiut inunngortut

Savalimmiunut tikeraareernerma kingorna Kalaallit Nunaannut utereerlunga, Annika Olsen (Fólkaflokkurin), Tórshavnip Kommuniani borgmesteri, oqarasuaatikkut pissarsiaraara. Innuttaasut amerlassusaat pingaartumik illoqarfiit pingaarnersaanni amerliartortut borgmesterimittaaq nuannaarutigineqarpoq. Taamaattoqarporlu aatsaat taama savalimmiormiunik illoqarfiit pingaarnersaanni inunngortartunik taama amerlatigisunik peqarmat.

”Meeqqat inunngortartut amerlipput, nuuttartullu amerliartorlutik. Tórshavnip Kommuniani innuttaasut 21.000-t sinneqartut aatsaat taama amerlatigipput.  Tamanna pitsaasuuvoq, pissutigalugu inuit kommunimi najugaqartut amerlanerutillugit akileraarutitigut isertitat amerlanerunissaannut illoqarfiullu ineriartornissaanut periarfissaqarnerussammat. Ilaqutariit meerartallit tikittartut amerlisinnaapput, pissutigalugu ilaqutariinnut politikkeqaratta pitsaasumik. Qatanngutigiinnut akikillisaateqarpoq, assersuutigalugu meeraqaruit meeraaqqerivimmiittunik meeqqerivimmiittunillu, meeqqap ataatsip meeqqerivimmiinnera taamaallaat akilertassavat. Taannaannarluunniit ilaqutariinnut meerartalinnut suli meeqqiornissamut kajungernarsisarpoq. Meeqqanuttaaq tunngatillugu ilanngaataasartoq nunap sinneranut sanilliulluta qaffasinnerpaavoq. Meeqqiortarnerit amerlinissaannut suliniutit ilaatigut tamakkuupput aallartitavut, kisitsisillu ukioq kingullermut sanilliukkaanni tamanna pitsaasumut sangusimasoq takusinnaavarput,” oqarpoq borgmesteri Annika Olsen.

Savalimmiormioq arnaq ullumikkut 2,5-inik meeqqiortarpoq. Taamaalilluni Europa tamakkerlugu Savalimmiuni ataasiakkaat meeqqiortarnerat qaffasinnerpaalluni. Innuttaasut qeqertanit aallartartut ikinnerulerpata, paasinareerpoq innuttaasut amerliartoqqilernissaat. Silarsuup sinneranisulli, illoqarfiit pingaarnersaanni inuit amerlanerusut iluarisimaarneqarput. Borgmesterip Annika Olsenip neriulluarnera sociologip Hans Pauli Strømip uppernarsarpaa.

”Tórshavn taannaavoq arlaatigut aalajangiisussaq. Tórshavnimi taamaappoq, nunap sinnerani aamma taamaassaaq. Ingerlalluartut allanut pitsaasumik sunniuteqartarputtaaq. Tamanna piviusuuvoq, illoqarfiimmi pingaarnersaat taama pingaaruteqartigaaq. Pingaartumik illoqarfiit pingaarnersaat Tórshavnitut ittoq taama initutigitillugu. Tórshavnip pigisai qanimut inooqataanermik ataatsimoorussaqarnermillu misigisaqarneq,” taama nassuiaavoq Hans Pauli Strøm. Aammattaaq illoqarfiit pingaarnersaanni kulturilerineq nipilersornerlu annertusiartortut taavalu neriniartarfiit caféllu annertusiartortut erseqqissaatigaa. Qanittumi Savalimmiormiut mamasaakkanik nerisassiortaasiat atorlugu aallartitsisoqaqqammerpoq Michelinhuidenimillu aatsaat siullermeertumik ullorissamik ataatsimik tunineqarlutik.

Savalimmiuni Naatsorsueqqissaartarfik Tórshavnimi illoqarfiup immikkoortuani Argirimiippoq.

Ilinniartitaaneq, suliffeqarneq, kulturi aamma ineqarneq

Nuummi innuttaasut amerliartorput, Kalaallilli Nunaalli tamaat isigalugu ikiliartorlutik. Sociologip Kalaallit Nunaanni innuttaasut ikiliartortut Savalimmiunilu innuttaasut amerliartortunut sanilliullugit qimerluualaarunigit, arlallit iluatseqqaartariaqartut isumaqarpoq.

”Taamatut allanngoriartorneq politikkikkut suliniuteqarnikkut taamaallaat iluarsineqarsinnaasoq ilimaginngilara. Pissutsit qaffasissusaat appasissusaallu nassaarisariaqarput, taassumalu iluaqutaa atorlugu paasiniarlugulu qanoq ingerlassanersoq. Soorunami Savalimmiunit isumassarsiornikkut suliniutinik suliaqartoqarsinnaavoq. Innuttaasut ikiliartornerisa allanngortinnissaanut tunngaviusariaqartoq siulleq tassaassaaq, neqeroorutit naammattut pigineqarnissaat, ingerlariaqqiffiusumik ilinniartitaanikkuinnaanngitsoq, aammali teknikkimut ilinniartitaanerit ilinniarnertuunngorniarfitsigullu. Matumani ilisimatusarfiit ingerlalluartut imaluunniit ilinniartitaanikkut neqeroorutit ingerlalluartut piginissaat pillugu suliassaavoq, assersuutigalugu ilinniartitaanerit sivisunerusuttaaq ilaatinneqassallutik, soorlu peqqissaasutut, isumaginninnermut siunnersortitut, ilinniartitsisutut aamma perorsaasutut. Ilinniartitaanermi tamarmi neqeroortitsissutit naammanngippata, taava iluatsittoqarnavianngilaq,” taama oqarpoq Hans Pauli Strøm.

”Savalimmiuni siuariartorneq ilorraap tungaanut saatinngikkallarmassuk, Savalimmiormiut aamma aallakaapput, pissutigalugu Savalimmiut pilerinartuusimanngimmat. Suliassaq siulleq tassaavoq, nunagisap pilerinarsarnissaa, taamaaliornikkut nunani allani pisinnaasat unammillerteqarniassapput. Ilinniartitaanikkut neqerooruteqarnissaq, suliffeqarnikkut neqerooruteqarnissaq aama kulturikkut neqerooruteqarnissaq pisariaqarpoq. Ullumikkut Savalimmiormiut eqqumaffigisaat tassaavoq, immikkuullarilluinnartunut ilaaneq.”

Tórshavnip Kommuniani borgmesterip, Annika Olsenip, nalunngilaa innuttaasut amerliartornerannut malinnaasinnaagaanni illoqarfiit pingaarnersaat ineriartortariaqartoq:

”Innuttaasut inissianik piumanerat malissinnaagipput pingaarnertut suliassaraarput. Maannakkorpiaq inissiat attartortakkat pineqarput. Ukiut marluk pingasullu tulliuttut ingerlanerini, Tórshavnimi inissiat 1.400-t piareereersimassapput. Sumi tamaani sanaartortoqarpoq, pisortat namminersortullu. Imaassanngilaq inuit Savalimmiuni najugaqarusuttut inissaqannginnertik pissutigalugu nuukkaluarlutik utiinnartariaqartut. Suliap peqqissaartumik suliarineqarnissaa pingaaruteqarpoq.”